Etusivulle
 
Kuva © Marja-Terttu Pakkanen
 
 
           
           
           

 

 
 
ANJAN BLOGI ©
 
Runot: PHOSPHORUS :: PULSATILLA :: SULFUR :: CALCIUM CARBONICUM :: NUX VOMICA :: PLUMBUM
Haastattelut:
Haastattelussa Onerva Pekkonen
Haastattelussa Teija Hossi
Haastatteluvuorossa Minna Glogan
Esittelyvuorossa Mirjam Numminen
Kaija Helin haastatteluvuorossa
Tapaaminen Marja-Terttu Pakkasen kanssa
Tapaaminen Liisa Sulkakosken kanssa
 
 

Haastattelussa Onerva Pekkonen

Maaliskuun (2010) aluksi kävin jututtamassa Helsingissä Skepsis Oy:n huuhaa palkinnon saanutta apteekkari ONERVA PEKKOSTA.

Onerva Pekkosen ura apteekkialalla alkoi 1965 harjoittelulla Hakaniemen Uudessa Apteekissa. Ympyrätalon valmistuttua 1968 apteekki muutti sinne ja nyt se tunnetaan paitsi Hakaniemen apteekkina myös nimikkotalonsa mukaan. Onerva kouluttautui farmaseutiksi ja jatkoi proviisoriksi. Oppilas- ja opiskeluaikana hän työskenteli tässä samaisessa apteekissa. Sieltä hän siirtyi kansainvälisen lääketeollisuuden palvelukseen 16,5 vuodeksi. Nämä vuodet painoivat vaa´assa, kun Hakaniemen Apteekkiin valittiin uutta apteekkaria. Tarvittiin kansainvälistä näkemystä ja uusia tuulia.

MITEN HOMEOPATIA TULI ELÄMÄÄSI?
Aivan omakohtaisista kokemuksista. 30 vuotta sitten esikoiseni kärsi korvatulehduskierteestä; kymmenen kuukauden ikäisenä hän oli jo saanut seitsemän antibioottikuuria; hän oli terveenä vain kahden viikon jaksoissa. Apua ei tuoneet putket eivätkä äidin sekä lapsen ruokavalion saneeraus.
Kyseenalaistin koululääketieteen, halusin lapselleni toisenlaista hoitoa. Menin Meilahden apteekkiin keskustelemaan (sieltä olin itse saanut aikaisemmin apua homeopatiasta todella pahaan yskääni). Löysin Cinnabariksen ja lapsi pääsi kierteestä irti. Rupesin opiskelemaan homeopatiaa; ostin kirjoja Saksan apteekeista ja kirjakaupoista. Minusta tuli kotihomeopaatti.

Toinen lapsi oli myös ”korvalapsi”; hän ei tarvinnut antibiootteja kuten ei kolmaskaan lapsi. Tosin kuopukseni sairastui 5-vuotiaana diabetekseen. Hänenkin tukihoitonaan on ollut homeopatia.
Nyt lapset ovat jo aikuisia ja kulkevat maailmalla homeopatiakitit mukanaan. Vain tekstari äidille ja hoito-ohje paluupostina.

MITEN HOMEOPATIA PÄÄSI VAIKUTTAMAAN APTEEKKARIN TYÖHÖSI?
Olin Apteekkariliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtajana v. 1992. Järjestimme aloitteestani jäsenistölle koulutustilaisuuden fytoterapiasta ja homeopatiasta. Innostava Liisa Sulkakoski oli luennoitsijana homeopatian puolelta ja kehotti meitä kouluttautumaan homeopaateiksi.
Aloitin kurssin vuoden 1993 syksyllä ja valmistuin -96.

Ostin Ritva Laureuksen Homeopaattisen Farmasia Oy:n liiketoiminnan ja perustin Ympyrätalon Farmasia Oy:n rinnakkaisyritykseksi apteekille. Sitten etsin asiakas- ja myynityöstä innostuneita homeopaatteja töihin. Tuttavan vihjeestä sain Kaironista valmistuneen homeopaatin, Filippa Nyqvistin ensimmäiseksi kokopäiväiseksi homeopaatiksi. Toinen, myös Kaironin kasvatti, oli Camilla Molander- Ruuttu. Ja mikä tärkeää, molemmat naiset ovat osaavia ja lisäksi kielitaitoisia.

1998 proviisori Sini Vahervuori muutti 20 vuoden Saksassa työskentelyn jälkeen Suomeen. Hänestä sain saksalaisen ja eurooppalaisen apteekkikulttuurin osaajan täydennykseksi Hakaniemen apteekkiin. Saksassa kansalaiset hoitavat itseään ensin pehmeämmillä hoidoilla ja vasta jos eivät saa apua esim. fytoterapiasta, hakeutuvat lääkärille. Sini lähti suomalaiseen homeopatiakoulutukseen yhdessä farmaseutti Raili Laaksosen kanssa. Nyttemmin homeopaattiperhe on lisääntynyt vielä yhdellä homeopaatilla, terveydenhoitaja, fytonomi Henna-Riikka Aallolla.

CIRCLUM FARMASIA?
1996 perustettu Ympyrätalon Farmasia muuttui Circlum Farmasiaksi 2003. Sillä on lääketukkukauppaoikeus sekä lääketehdasoikeus. Lisäksi apteekin laboratoriolla on oikeus valmistaa ex tempore- valmisteita. Sekin toiminta on valvottua; vuosi-ilmoitukset on tehtävä Fimealle, entiselle Lääkelaitokselle. 2007 marraskuussa sekä homeopaattiset että antroposofiset valmisteet nousivat lääkekategoriaan; jokainen lääke pitää erikseen rekisteröidä. Vuosimaksut ovat käytön mukaiset. Lainsäädäntö on tiukka; potilastyössä ei saa käyttää kuin Suomessa rekisteröityjä lääkkeitä. Netistä lääkkeitä saa EU:n alueelta ostaa vain omaan käyttöön. Kummallista on, että homeopaattisten ja antroposofisten lääkkeitten alv on 22% (kohta 23%) kun se lääkkeillä on 8%, kohta 9%. Toisaalta kyseisille valmisteille on Fimea määrännyt vuosikulutukseen perustuvan vuosimaksun, kuten kaikille lääkkeille.

Jos Circlum Farmasiaa ei olisi, sekä homeopaattisten että antroposofisten lääkkeitten tuontihinta alkuperäisinä valmisteina olisi korkea, sillä lainsäädäntömme vaatii suomenkieliset pakkaukset. Circlum Farmasian lääketehtaassa pakataan ja etiketöidään Suomen kulutusta vastaavat pienet tuontierät, minkä ansiosta hintatasomme ei juuri poikkea EU:n maiden vastaavasta.

Mutta Circlum Farmasian toiminta ei olisi tuottavaa pelkästään edellä mainituilla lääkkeillä; siellä myydään myös yrttivalmisteita, apteekkikosmetiikkaa ym… mm. Helixorin mistelivalmisteuutetta, jota käytetään runsaasti Euroopassa syövän hoidon tukihoitona elämänlaadun parantajana. Itsehoitoon on tuotettu Keski-Euroopasta monia siellä paljon käytössä olevia lisäravinteita kuten Cefacynar arttisokkavalmiste, maksan ja rasva-aineenvaihdunnan ongelmiin, Karazym entsyymivalmiste, tehostamaan elimistön omaa entsyymiaktiivisuutta akuuteissa ja kroonisissa tulehdusprosesseissa, Phyto-soya-valmisteet vaihdevuosiongelmiin ja kuiville limakalvoille sekä monia teesekoituksia mm; yskänteetä, ruoansulatusteetä, laadukasta vihreää teetä , matteteetä. vain muutamia fytoterapeuttisia valmisteita mainitakseni (sivuillamme tarkemmin www.circlumfarmasia.fi )

TULEVAISUUDEN HAASTEISTA
Meillä on paljon tehtävää homeopatian virallistamisessa. Sitä puoltavat hyvät käyttökokemukset ja eurooppalainen esimerkki; 30.000 erikoislääkäriä ja noin 100.000 yleislääkäriä Euroopassa käyttää joka päivä homeopatiaa työssään ja yli 110 miljoonaa EU-kansalaista lääkitään homeopaattisilla lääkkeillä.
EU:n Kemian viraston muutto Suomeen on tuonut Circlum Farmasiaan eurooppalaisia asiakkaita, jotka ovat kotimaassaan tottuneet käyttämään täydentäviä lääkehoitoja.

Meitä pioneereja tarvitaan täydentäviä hoitomuotojen eteenpäin viemiseksi. Työ vain on kovin rankkaa, kun toiminta on tiukasti lakien ja viranomaisten säätelemää ja valvomaa. On kuitenkin kunnia toimia osaavasti, eettisesti ja uskottavasti, sillä se on ainoa tie vahvistamaan homeopatian asemaa. Toivoisin uutta innostunutta sukupolvea mukaan uurastamaan homeopatian tunnetuksi tekemisessä.

Lääkärikunnan asenteissa ja koulutuksessa pitää saada aikaan muutosta. Lääketieteen opetussisältöön pitäisi sisältyä homeopatiasta vaikka lyhytkin kurssi. Lisäksi valvovien viranomaisten asiantuntijuutta on kasvatettava esim. Fimeassa.

Suomalaisten asenteet eurooppalaiselle tasolle!


Haastattelussa Teija Hossi

Teija Hossi kävi toukokuussa 1993 ensimmäisen kerran 5 kuukauden ikäisen lapsensa kanssa Liisa Sulkakosken vastaanotolle, koska tällä oli menossa jo viides antibioottikuuri korvatulehdusten takia ja samalla märkivä ihottuma. Myös hänen 4-vuotiaalla lapsellaan oli korvakierre, joka oli alkanut MPR-rokotuksen jälkeen. Lapset saivat avun ja paranivat.
Teija päätti opiskella homeopatiaa sen verran, että osaisi hoitaa omat lapsensa . Myös tuttavat kiinnostuivat kyselemään neuvoja omiin vaivoihinsa nähtyään lasten hoitotulokset. Kun Liisa Sulkakoski soitti ja kysyi häntä lähtemään homeopatiakurssille, olivat motivaatio ja tavoite selkeitä.

Miten suoritit vaadittavat lääketieteen opinnot?

- Fysiologian, anatomian ja tautiopin suoritin terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja psykologiaa avoimessa yliopistossa. Siinä sivussa kävin lähihoitajan koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona mielenterveys- ja päihdehuoltotyö.

Oletko tyytyväinen antiin kun vertaat panostukseesi?

- Ajatus siitä, että jos minä sain avun ja vastaavasti pystyn auttamaan edes yhtä sairasta, olen kiitollinen tuloksesta. Nuorin lapseni syntyi -95. Rokotutin hänet vasta yksivuotiaana, jolloin ihottumakin oli helppo hoitaa pois.

Pidät vastaanottoa gurumme, Liisa Sulkakosken kanssa samassa tilassa. Miten olet kokenut yhteistyönne?

- Ihanin mahdollinen työpaikka homeopaatille. Yhteydet toimivat joka suuntaan ja tapahtumia on koko ajan. Uudet virtaukset tuntuvat olevan läsnä.
Meillä on yhteistä koulutusta ja työyhteisössä on hyvä henki. Konsultoimme keskenämme; samalla moniammatillinen yhteistyö toimii.

Minkälaisia vaivoja hoidat?

- Kaikkea maan ja taivaan välillä: mm. mielen järkkymisiä, ahdistuneisuutta, päänsärkyjä, lasten vaivoja, allergioita, ihottumia, lapsettomuutta, suolen toimintahäiriöitä. Vatsavaivoja potevat ovat lisääntyneet

Koetko ristiriitaa homeopatian ja perinteisen lääketieteen välillä?

- Molempia tarvitaan. Mutta käytetäänkö lääkkeitä liikaa? Ihmiset on pumpattu täyteen lääkkeitä. Eikö ensin voitaisi aloittaa hoito pehmeämmillä keinoilla? Jos potilaalla on esimerkiksi mahavaivaa, jo nuorille ihmisille annetaan happosalpaajaa, vaikka voitaisiin antaa maitohappobakteereita ja tukea suoliston normaalia toimintaa; suoliston terveys on niin tärkeä, jos se toimii hyvin, ihminen on terve.

Olet tehnyt kirjan Kodin homeopatiaa ( Teija Virtanen ) ja siitä on otettu jo 4 painosta. Mistä sait innostuksen noin suureen työhön?

- Apilan putiikkiin soitettiin; kätilöopiskelijat keräsivät tietoa, mitä kaikkea apua voidaan saada raskaudenajan vaivoihin ja meiltä pyydettiin tietoa homeopatian mahdollisuuksista. Myös asiakkaat kyselivät suomenkielistä opaskirjaa. Vuonna 1997 ilmestyi ensimmäinen painos, jota myöhemmin on täydennetty ja paranneltu. Kirjaa on käytetty mm. oppikirjana kansalaisopistojen kursseilla.

Mitä ajattelet STM:n työryhmän mahdollisuuksista homeopatian aseman parantamiseksi?

- Työryhmän mahdollisuudet ovat vielä arvoitus, mutta uskon, että saadaan järkevä laki aikaiseksi.



Haastatteluvuorossa Minna Glogan

Minna Glogan on viime vuonna tullut hallituksemme jäseneksi. Hän on paitsi homeopaatti, myös kasvatustieteen maisteri ja erikoistunut oppimisvaikeuksiin, käytöshäiriöihin sekä kuvataiteisiin.
Homeopaatin tutkinnon hän on suorittanut Turussa Liisa Sulkakosken johdolla; koululääketieteen
opinnot hän opiskeli avoimessa yliopistossa.

1. Miksi lähdit opiskelemaan homeopatiaa?

- Olen pienestä pitäen ollut erittäin eläinrakas. Minulla oli valkoinen kissa Nöpö, valkoinen hiiri Hiiru ja kaksi undulaattia Vihtori ja Klaara; lisäksi olin tarmokas poni Lorelein omahoitaja kolmena päivänä viikossa. Minun todettiin olevan allerginen kaikille pölyille; jouduin luopumaan kaikista eläimistäni. Olin lohduton. Allergioita hoidettiin tavanomaisin lääketieteen keinoin: antihistamiinit, silmä- ja nenätipat, astmapiippu, kortisonipiikit.
- Naimisissa ollessani huomasin allergisoituneeni mieheeni: pienikin halaus tuotti hurjat, punaiset ja kutiavat näppylät iholleni. Kyllästyin olemaan allergikko, otin koiran, kääpiösnautserin. Kolmen viikon kuluttua olin aika huonossa kunnossa.
- Soitin allergiakeskukseen: ” Koira voi jäädä, mutta makuuhuoneeseen ei saa päästää, ja kunnollinen lääkitys!”. Akupunktiolääkärille: ” Akupunktio voi helpottaa oireita, muttei paranna allergiaa”. Homeopaatille:” Kyllä homeopatia voi parantaa allergian”.
- Minulle kerrottiin asiallisesti homeopatian periaatteista ja se kuulosti järkeen käyvältä. Tipautin muut lääkkeet pois. Alkoi kivinen 7 viikkoa, jonka aikana konsultoin homeopaattia puhelimessa useaan otteeseen. Tämä oli syysaikaa. Kevään koittaessa tajusin, mitä oli tapahtunut: en oireillut lainkaan koivujen kukkiessa, enkä myöskään voikukista, enkä heinistäkään. Olin todella hämmästynyt.
- Aloin kahmia lukemista moisesta ihmehoidosta. Odotin pääseväni jonkinlaiseen kulminaatiopisteeseen, jossa minulle paljastuisi homeopatian heikkous. Vieläkään en ole sitä löytänyt. Koirani täyttää pian 9 vuotta ja hänen seuraansa on liittynyt toinen koira, kaksi kissaa, hevonen ja vaihteleva määrä erilaisia jyrsijöitä.
- Homeopaatiksi päätin opiskella siinä jossain vaiheessa. Nyt sitten jatkan opintoja aktiivisesti samalla, kun hoidan asiakkaitani.

2. Pidät siis vastaanottoa varsinaisen työsi ohessa. Vaatii paljon energiaa. Miten jaksat?

- Vastaanoton pitäminen vie jonkin verran voimia varsinkin, kun aikaa ei ole täysillä panostaa yritystoimintaan ja sen laajentamiseen. Haluaisin kehittää työtäni ja yhdistää koulupuolen tietämykseni ja homeopatian hoitamalla kouluikäisten vaivoja.

3. Oletko keskittynyt johonkin määrättyyn asiakasryhmään vai hoidatko kaikkia vastaantulevia?

- Eläimiä olen hoitanut yli neljä vuotta. Jokainen heistä on ollut minulle tärkeä ja toivon, että kuulen heidän paranemiskertomuksensa aina alusta loppuun. On ollut todella hienoa kokea parantumisen ihmeitä minulle niin rakkaiden eläinystävien kohdalla.
- Haluaisin profiloitua kouluikäisten lasten hoitoihin mm. lukivaikeuksien, levottomuuden ja muidenkin fyysisempien ongelmien tiimoilta. Tässä olisi homeopatian virallistaminen suureksi avuksi; Amerikassa on saatu upeita tuloksia todella vaikeiden ongelmien kuten autismin kohdalla. Olisi hyvä muistaa, että ns. ”parantumattomat” oireyhtymät lääketieteessä eivät aina ole sitä homeopatiassa.


 

Esittelyvuorossa Mirjam Numminen

Tapasimme muutama viikko sitten Liisa Sulkakosken informaatiotilaisuudessa Apilan putiikissa.
Esittelit tekemiäsi Kissa-kirjoja.

1. Miksi eläimet ja nimenomaan kissat kiinnostavat sinua?
- Maalaistytön elämään kuuluivat eläimet aivan luonnostaan. Muistan aina sen, kun lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Illoin ja aamuin Ystävä-niminen lehmä huuteli minua lypsämään monta viikkoa, ennen kuin sille selvisi, että suosikkilypsäjä ei tulekaan. Herttainen lapsuusmuisto on, kun kanat piirittivät minut ja saivat kädestäni ruokaa. Olin kanapiika.
- Kissa kuitenkin on ollut ylivertainen eläinystävä. Lienen ollut muutaman vuoden ikäinen, kun kotiin tuli sairas kulkukissa. Raahasin sen viereeni nukkumaan. Yön aikana kissa siirtyi kissojen taivaaseen, ja aamulla silittelin kylmennyttä kissaa.
- Omassa perheessämme kissa on ollut nelisenkymmentä vuotta. Aikaan mahtuu kymmenien pentueiden kasvatusta ja myös perusteellinen perehtyminen kissanäyttelyihin. Nyt juuri meillä on ilona yhdeksän burmaa. Seitsemän pennun pentue syntyi viime syksynä tuomaan lisäkokemusta kasvatuksen haasteista.

2. Olet kirjoittanut kissoista erilaisia kirjoja. Joku kirjoistasi on myyty loppuun. Onko kissaharrastajia paljonkin?

- Tuore kissakirjani on "Kissallesi terveyttä ja pitkää ikää". Kissakansa on sen ottanut vastaan avosylin. "Mirjamin kissanhoidon opas" ilmestyi kymmenkunta vuotta sitten. Se on kissaharrastajien perusteos, nyt jo loppuunmyytykin.
- Oma tietämys ja kokemus ovat niin paljon lisääntyneet, etten voinut luoda uutta painosta. Itsenäinen lavea uutuus on testamenttini kissakansalle Luontoäidin ihanan luomuksen ymmärtämisestä.
- Kymmenet kissa-artikkelit ja parin kissakirjan kääntäminen ovat edeltäneet kissakirjojani. Elämäntyöni olen tehnyt äidinkielen opettajana (viimeksi ammattikorkeakoulun lehtorina), joten kielen parissa puuhaaminen on osa minua. Jäin eläkkeelle täysin palvelleena kymmenen vuotta sitten, mutta jo sitä ennen olin aloittanut Frantsilassa eläinten luontaishoitajan opinnot. Siellä taas alkoi avautua homeopatian ihme minulle, joten oli luonnollista jatkaa homeopaatiksi.
- Tietojen etsiminen, yhdistäminen ja kirjoittaminen ovat osa minua - mielen ja ruumiin virkeänä pitäjiä. Toivon, että pystyn luovaan työhön edelleenkin. Uusin tuotos on 12-sivuinen "Kissojen keittokirja" Valittujen Palojen piakkoin ilmestyvään teokseen "Kotitekoista. Erinomaista!" (ihmisten ja lemmikkien keittokirja).
- Kissaharrastus on vähäisempää kuin koiraharrastus, mutta on kuitenkin tuhansien joukko aktiivisesti rotukissamaailmaa harrastavia. Tavallista kotikissaakin on alettu arvostaa.

3. Minkälaisiin vaivoihin omistajat hakevat apua lemmikeilleen? Vai hoidatko myös hyötyeläimiä?

- Tavallisimpia ovat erilaiset sisäelinvaivat, joiden takia on lääkärit juostu loppuun. Monet etsivät apukeinoja synnytyksiinkin. Myös pissaongelmat ovat jokapäiväisiä. Voi sanoa, että avun etsintää on laidasta laitaan. Vaikeimmasta päästä ovat erilaiset allergiat. Lemmikkien lisäksi asiakkainani on ollut myös hyötyeläimiä.


4. Ovatko potilaasi saaneet apua?

- Vuosia sitten "tilastoin", miten asiakkaani ovat saaneet apua. Silloin hoidon onnistuminen oli 80 prosentin paikkeilla. Karkeasti ottaen voi sanoa, että avun saaminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vuosien kuluttua monet lemmikin omistajat ovat kertoneet, miten nukutusajan saaneet kissat ovat vuosia eläneet omistajien ilona ihmepillereiden ja ruokaremontin ansiosta.


5. Hoidatko myös ihmisiä?

- Olen sen verran hoitanut ihmisiä, että tavallaan kosketus säilyy siihenkin työhön. Aikani vievät asiakaskissat, omat kissat, kirjoittaminen ja tiedon etsiminen normaalien kotitöiden lisäksi. Kesäisin pitäisi olla aikaa myös virkistäviin metsätöihin. Mielelläni opastan apua pyytävät ihmiset jonkun toisen homeopaatin pakeille.


6. Mitä eläimet ovat opettaneet sinulle?

- Eläimistä minulle tutuin, kissa, on ollut suuri opettajani. Homeopatian ihmeenkin kissa on avannut minulle. Näet meillä oli vuosia sitten perjantaina steriloitu naaras kotona, kun ankarat kivut alkoivat illansuussa. Näytti niin hirvittävältä, että olisimme vienet kissan nukutettavaksi, jos olisi ollut lääkäriä saatavana. Silloin tuli mieleeni apteekista ostamani pieni 5-6 aineen rasia. Proviisori oli vakuuttanut, ettei niistä voi seurata mitään pahaa edes pienelle pennulle. Niinpä haparoivin sormin annoin pillereitä pari kertaa. Ihme ja kumma - kissa nukahti hetken kuluttua. Näin kävi vielä seuraavanakin iltana. Kissa eli yli 17-vuotiaaksi ilonamme.
- Sama toistui nyt juuri kotimme suuren remontin aikaan. Kissavanhus oli jokseenkin stressaantunut ja aivan kuin valmis lähtemään. Annos Arnica 200:aa ja Phosphorus 200:aa palauttivat hetkessä elämänvirran.
- Kissojen myötä olen oppinut ehkä hyvinvoinnin tärkeimmän asian - jokainen on ravittava lajille kuuluvan ravitsemuksen mukaan. Tarvittaessa sitä on täydennettävä vitamiinein ja lisäravintein. Kissa on luomakunnan täydellisin lihansyöjä, jolle hiilihydraatit ovat elimistön suuri rasite. Esimerkiksi ihminen ja koira ovat kaikkiruokaisia, mutta on todella suuri kysymys saada kaikkia ravintoaineita oikeissa suhteissa. Ilman ruokaremonttia on hoitaminen tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Vasta sitten voi odottaa pysyvää homeopatian ihmettä, kun ravitsemus on selvitetty.
- Kissa on luotu liikkumaan. Kotioloissa suuri metsästäjä voi paremmin, kun sekin otetaan huomioon. Aivot ovat pitäneet vireinä saaliin etsiminen ja vaanimisen rituaalit. Jälleen on ajattelun paikka. Tätä kirjoittaessani kissat silmä kovana tarkkailevat ikkuna-TV:stä, miten varis varastaa pikkulintujen ruokaa. Eikä tässä vielä kaikki. Luonnon kissayhteisöissä rauha, huolenpito, hellyys ja rakkaus ovat vallinneet. Kissan emoksi mieltämä ihminen on suurien haasteiden edessä.
- Tavoitteena tulisi olla niin eläimille kuin ihmisille järjestää kaikin tavoin mahdollisimman luonnonmukaiset olot. Se on tie elämänvoimaan. Olemme lähempänä toinen toistamme kuin uskommekaan.


 

Kaija Helin haastatteluvuorossa

Kaija, olit opettajani Gert Eselböckin kanssa Tampereen homeopatiakurssilla. Toitte eteemme uuden hoitamisen filosofian, toisenlaisen hoitotavan. Olit jo silloin kokenut homeopaatti. Pidät vieläkin vastaanottoa sekä jatkat homeopatian opettamista. Taidat uskoa työhösi ja homeopatiaan, vai kuinka?

- Kyllä! Tutustuin homeopatiaan 1980-luvun alussa. Olin terveydenhuollon koulutuksen saaneena kriittinen. Onneksi en kovin ennakkoluuloinen. Ajattelin ottaa selvää, mitä se homeopatia oikein on.. Tätä selvitystä nyt on jatkunut kohta 30 vuotta, eikä loppua näy.
- Tänä aikana olen oppinut paljon sairaudesta, terveydestä ja parantumisesta kuten myös paranemisen esteistä.
- Minun kysymykseni ei ole, uskonko vai en ( se on uskonnollisten tiedeuskovaiset mukaan lukien, fanaatikkojen puuhaa ). Pikemminkin tutkin ja hankin kokemusta siitä, mitä homeopaattisessa hoidossa tapahtuu. Homeopaattinen hoito lähtee parantumisen paradigman viitekehyksestä, mikä tarkoittaa tervehtymis- ja parantumisprosessien seuraamista ja yritystä ymmärtää näitä ihmiselämään kuuluvana liikkeenä.

Maailmalta ja Suomestakin kuuluu homeopatiaa mollaavia tietoja. Miksi et lannistu?

- Sekä Suomessa että maailmalla on vastakkain asettelu kiihtymässä, mikä käsittääkseni johtuu CAM-terapioiden suosion voimakkaasta noususta. Tiedemaailman valta-asemissa ja lääketeollisuuden kytköksissä kiinni olevat pelkäävät monopoliasemansa puolesta.
- Suomessa kansalaiskeskustelu on varsin laimeaa muihin maihin verrattuna. Täällä ei juuri näe muita kirjoituksia kuin ”vulgaariskeptikkojen” räyhähenkistä ja pahansuopaa sadattelua. Lehdistö ja media ovat kunnostautuneet julkaisemalla vääristeltyä ja henkilökohtaisiin uskomuksiin perustuvaa negatiivista kritiikkiä homeopatiaa kohtaan. Ja sitä esim. skeptikkoyhdistykset tehtailevat määrätietoisissa kampanjoissaan.
- Tavallisimmat ”mollauksen” kategoriat ovat: homeopaattisten lääkkeiden tai hoitojen tehottomuus, vaarallisuus ja epäeettisyys. Mielenkiintoinen piirre tässä kritiikissä on, että niissä syytetään vaihtoehtoisia terapioita juuri samoista asioista, joista kuluttaja eli potilaat ovat 70-luvulta lähtien enenevässä määrin valittaneet ( tätä nimitettäneen psykologiassa projektioksi ).
- Nämä ovat nimittäin ne kolme tavallisinta syytä koululääketieteeseen kohdistuvassa kritiikissä ja syy, miksi ihmiset hakeutuvat homeopaatin vastaanotolle. Erona kritiikissä on, että homeopatian kritisoijat ovat lääkäreitä, terveydenhuollon ammattihenkilöitä, lääketehtaan edustajia, skeptikkoyhdistyksen jäseniä jne, kun taas koululääketieteen kritisoijat ovat pääsääntöisesti potilaita; sairaita ihmisiä, jotka eivät ole saaneet apua tai ovat tulleet kipeämmiksi sivuvaikutuksista. He ovat myös kokeneet tulleensa eettisesti kaltoin kohdelluiksi.

Mistä ammennat voimasi?

- Kiusaus olisi vastata, että syömällä homeopaattisia lääkkeitä, mutta totuus on, että voima ja jaksaminen syntyvät vuorovaikutuksessa hoitamieni ihmisten kanssa. Mielekkyyden kokeminen hoitotyössä on suurin voiman ja ilon lähde. Olen syvästi kiitollinen kaikille niille ihmisille, joiden kärsimys- ja sairauskamppailuun matkalla kohti terveyttä ja eheyttä olen saanut olla osallisena.
- Usein on tietenkin tilanteita, jolloin ihminen ei parane. Silloinkin voi usein lievittää. Joku viisas on sanonut, että kun ei enää voi lievittääkään, voi aina aidosti lohduttaa ja olla mukana.
- Mielekkyyden ja mielenkiinnon, ei niinkään ihmeiden kuin ihmeellisyyden ja inhimillisen kokeminen tässä työssä on voimia antavaa. Samalla se on paras lääke loppuun palamista vastaan.


 

Tapaaminen Marja-Terttu Pakkasen kanssa

Olen saanut tutustua sinuun aikaisempaa paremmin muutettuani Turkuun. Yhdistyksemme hallitustoiminta ja viimeisen vuoden aikana erityisesti yhteistyöprojektimme Suomen Homeopatiayhdistyksen kanssa ovat saaneet meidät työskentelemään yhdessä.
Olet ollut perustamassa Pohjoismaista Homeopatiayhdistystä ja toiminut sen puheenjohtajana alusta asti.

Miksi yhdistys perustettiin ja milloin?

- Idea yhdistyksen perustamisesta tuli Gert Eselböckiltä. Hän pyysi minua selvittämään, minkälainen prosessi olisi yhdistyksen perustaminen. Yhdessä mietimme ja suunnittelimme. Perustavassa kokouksessa, toukokuussa 1996 olivat lisäkseni mukana Liisa Sulkakoski, Annikki Kulmala sekä Esko Osmo.
- Silloin 90- luvun alussa oli paljon kouluttamattomia homeopaatteja; he pitivät ”hotelli”- vastaanottoja, mielestämme epäasiallisesti. Tavoitteemme oli kohottaa koulutustasoa koko Suomessa. Loimme pohjavaatimuksen koulutukseen tuleville. Suomen Homeopatian Akatemian opiskelijoilla tuli olla koululääketieteen peruskoulutus, vähintään koulutasoisena.
- Lisäksi tavoitteenamme oli pohjoismainen yhteistyö homeopaattien kesken. Puheenjohtajana en kuitenkaan jaksanut yksin vetää tätä yhteistyötä. Lisäksi tilanne oli sekava siihen aikaan naapurimaissa.

Käytätkö hammaslääkärin työssäsi homeopaattista hoitomuotoa?

- Joka päivä
- Eniten hampaanpoistoissa; limakalvomuutoksissa, joihin koululääketieteestä ei löydy apua; antibioottihoidon tukena ja vaihtoehtona; hammassäryissä paikkaushoidon jälkisärkyyn; juurihoidon yhteydessä; hammaslääkäripelkoon; flunssaisille potilaille.

Miten Oralin johto on suhtautunut homeopatian käyttöösi?

- Avarakatseisesti ja suvaitsevaisesti. Ovat pyytäneet omiinkin vaivoihinsa homeopaattisia valmisteita.


 

Tapaaminen Liisa Sulkakosken kanssa

Tapasimme ensimmäisen kerran Tampereella opiskellessamme homeopatiaa Homeopatian Akatemiassa elokuussa 1990. Sain käsityksen, että Liisa Sulkakoski oli jo tutustunut homeopatiaan käytännössä.
Käsitykseni oli väärä, sain tietää junamatkalla kokouksestamme Helsingistä Turkuun 4.1.08.

Miksi lähdit opiskelemaan homeopatiaa, Liisa?

- Se oli sellainen alkuvoima. Voimat liikkuvat ja ohjaavat meitä, ei niille voi mitään. Olin tyytymätön silloiseen lääkärintyöhöni; osasin jo sen homman. Piti tehdä jotain uutta, joko lähteä erikoistumaan tai jotakin muuta. Mitähän luontaislääkintä voisi antaa? Päätin lähteä opiskelemaan jotain tuntematonta ja kunnolla.
- Päätin antaa itselleni aikaa 5 vuotta : 3 vuotta menisi opiskeluun ja 2 vuotta käyttökokemukseen.

Minkälaisia mietteitä sinulla oli opiskelun aikana?

- Kun Gert Eselböck puhui lääkeainekuvista: Pelkää pistäviä esineitä ( Silicea ), ajattelin, ettei siinä ole mitään järkeä, täys pöhköpää koko ukko. Mutta opetus eteni. Aconitum ja Lycopodium herättivät. Rupesin tunnistamaan lääkeainekuvista potilaitani ja mieheni. Hän oli tiedemies eikä uskonut koko ”hölynpölyyn”. Kun hän kieltäytyi ottamasta tarjoamiani pillereitä, sekoitin niitä hänen soppaansa. Aineet toimivat. Rupesin tarjoamaan hoitoa myös potilailleni.
- Ei voi olla totta, ajattelin usein. Ajattelutapa oli niin erilainen kuin mihin olin tottunut. Ei sitä voinut heti ymmärtää.

Oliko lääkärin ammatista haittaa homeopaattina toimimiselle?

- Päinvastoin, siitä oli apua. Vaikka homeopatiassa ajatellaan sairausprosesseja eri tavalla, fenomenologisesti. Lääkäri ajattelee ihmistä biologisena systeeminä ja hoitaa kehoa, jolloin ihminen jää ulkopuolelle.

Milloin koet homeopaatin työssäsi tähtihetkiä?

- Aina, kun potilas on parantunut. Esim. raskautta turhaan yrittänyt nainen tulee kertomaan, että on raskaana; räkäinen lapsi tulee terveeksi; hoidon aikana potilaan mieli paranee, mielialamuutoksen näkee ja aistii.
- Homeopatian opiskelijoiden opettamisessa.
- Olen oppinut näkemään maailman ilmiöitä sellaisena kuin ne ovat, ei syyttelemällä syy- seuraussuhteita. Teen työtäni eri tavalla, ymmärtävästi ja kärsivällisesti.

 

 

PHOSPHORUS

Pitkät silmäripset
vilkas katse
notkea varsi
sokaisee vastaantulijan.
Katse seuraa kulkijaa
iloiset vaatteet
keltaista
pysähtyy jäätelökioskille
kevään ensimmäinen jäätelö
juttelee jonottajien kanssa
mahdollisesti ystäviä.
Ystävystyypä helposti
sytytyslanka palaa
vetää puoleensa kuin magneetti.

Jää on sulanut järvestä
riisuu mekon
pulahtaa veteen
Tulkaa tekin
yksin pelottaa.

PULSATILLA

Nainen
vaaleat hiukset tyynyllä
Valvoo
miettii mennyttä päivää
olisi pitänyt mennä lenkille
maitolasi jäi pöydälle
mekko ostamatta
murehtii huomista
illallista rakkaan kanssa
salaattia
rasvatonta paistia
ei ainakaan sianlihaa.
Ajatukset ylös, alas
vuoristorataa
huone tuntuu kuumalta
jalat kylmiltä.
Huomenna haluaa olla nainen
valloittaa miehen
olla onnellinen.

SULFUR

Mies punaisessa puserossaan
paidan napit auki
pää paljaana tuulessa
haaveilee paremmasta elämästä.
Naukkaa viiniä suoraan pullosta.
Rapsuttaa kuivaa ihoaan
haroo sotkuisia haiveniaan.
Nojailee sillan kaiteeseen
eipä houkuta uiminen
kylmää on vesi ja märkää.
Nuoleskelee vanhan taskun pohjalta
löytyneen tulitikun päätä
Rikkiä tarvitsee

CALCIUM CARBONICUM

Vanhus muistelee
elämätöntä elämää
loputonta etsimistä
seuraa, lohtua
naista
olisi ottanut kädestä
pitänyt kainalossa
kädet kosteat
pelkäsi tulevansa torjutuksi.

Ei rohjennut
kiltti jo lapsena
Ajatteli
ei ehtinyt
toiset veivät
Luki kirjaa
pojat potkivat palloa.
Talvella liian kylmä
kesällä aurinko poltti ihoa.
Haki lohtua suklaasta
olisi juonut maitoa
pullan kanssa
kuten kaverit
katsoi sivusta.
Paistoi itselleen kananmunan.

Aamulla mukava löhöillä
pitkään
lämpimän peiton alla.
Nyt myöhäistä tanssilattialle
polvia kolottaa
Katselee maailmalta keräämiään
simpukankuoria
sinisissä verkkareissa.
Uneksii kalastusreissusta
vielä kerran.

NUX VOMICA

Olen Olle
kaikenlaisia vaivoja on mulla.
Ei niitä huomaa kukaan
olenhan uskottava
Puku päällä
valkoinen paita
kravatti viimeistä huutoa.
Lähimpään baariin riennän
suoraan töistä.
Tarjoan juotavaa
kunhan kuuntelet
paapot ja tykkäät.
Mieli oluesta tykkää
vatsa toista mieltä.
Olethan lähelläni
aamulla
kun tärisen ja vapisen
maailma tökkii.


PLUMBUM

Taiteilija maalaa
muistoja
valkoisella
tavoittelee kuvaa naisesta
enkelistä ilman siipiä
lyijynvalkoisesta kaunottaresta
puhtaasta, kuulakkaasta,
jonka paljastettuja ranteita
ja nilkkoja
koristavat siniset lyijyviivat.

Kuva
kauneuden kaipuusta
miehen ihailusta
riuduttavasta kamppailusta
kuoleman armottomuudesta.

Katala Saturnus nielaisee
taiteilijan
Haavekuvan arkulla
valkoisia liljoja.

 

 
Takaisin sivun alkuun

 

 

 
© Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys