Maaliskuun (2010) aluksi kävin jututtamassa Helsingissä Skepsis Oy:n huuhaa palkinnon saanutta apteekkari ONERVA PEKKOSTA.
Onerva Pekkosen ura apteekkialalla alkoi 1965 harjoittelulla Hakaniemen Uudessa Apteekissa. Ympyrätalon valmistuttua 1968 apteekki muutti sinne ja nyt se tunnetaan paitsi Hakaniemen apteekkina myös nimikkotalonsa mukaan. Onerva kouluttautui farmaseutiksi ja jatkoi proviisoriksi. Oppilas- ja opiskeluaikana hän työskenteli tässä samaisessa apteekissa. Sieltä hän siirtyi kansainvälisen lääketeollisuuden palvelukseen 16,5 vuodeksi. Nämä vuodet painoivat vaa´assa, kun Hakaniemen Apteekkiin valittiin uutta apteekkaria. Tarvittiin kansainvälistä näkemystä ja uusia tuulia.
MITEN HOMEOPATIA TULI ELÄMÄÄSI? Aivan omakohtaisista kokemuksista. 30 vuotta sitten esikoiseni kärsi korvatulehduskierteestä; kymmenen kuukauden ikäisenä hän oli jo saanut seitsemän antibioottikuuria; hän oli terveenä vain kahden viikon jaksoissa. Apua ei tuoneet putket eivätkä äidin sekä lapsen ruokavalion saneeraus.
Kyseenalaistin koululääketieteen, halusin lapselleni toisenlaista hoitoa. Menin Meilahden apteekkiin keskustelemaan (sieltä olin itse saanut aikaisemmin apua homeopatiasta todella pahaan yskääni). Löysin Cinnabariksen ja lapsi pääsi kierteestä irti. Rupesin opiskelemaan homeopatiaa; ostin kirjoja Saksan apteekeista ja kirjakaupoista. Minusta tuli kotihomeopaatti.
Toinen lapsi oli myös ”korvalapsi”; hän ei tarvinnut antibiootteja kuten ei kolmaskaan lapsi. Tosin kuopukseni sairastui 5-vuotiaana diabetekseen. Hänenkin tukihoitonaan on ollut homeopatia.
Nyt lapset ovat jo aikuisia ja kulkevat maailmalla homeopatiakitit mukanaan. Vain tekstari äidille ja hoito-ohje paluupostina.
MITEN HOMEOPATIA PÄÄSI VAIKUTTAMAAN APTEEKKARIN TYÖHÖSI? Olin Apteekkariliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtajana v. 1992. Järjestimme aloitteestani jäsenistölle koulutustilaisuuden fytoterapiasta ja homeopatiasta. Innostava Liisa Sulkakoski oli luennoitsijana homeopatian puolelta ja kehotti meitä kouluttautumaan homeopaateiksi.
Aloitin kurssin vuoden 1993 syksyllä ja valmistuin -96.
Ostin Ritva Laureuksen Homeopaattisen Farmasia Oy:n liiketoiminnan ja perustin Ympyrätalon Farmasia Oy:n rinnakkaisyritykseksi apteekille. Sitten etsin asiakas- ja myynityöstä innostuneita homeopaatteja töihin. Tuttavan vihjeestä sain Kaironista valmistuneen homeopaatin, Filippa Nyqvistin ensimmäiseksi kokopäiväiseksi homeopaatiksi. Toinen, myös Kaironin kasvatti, oli Camilla Molander- Ruuttu. Ja mikä tärkeää, molemmat naiset ovat osaavia ja lisäksi kielitaitoisia.
1998 proviisori Sini Vahervuori muutti 20 vuoden Saksassa työskentelyn jälkeen Suomeen. Hänestä sain saksalaisen ja eurooppalaisen apteekkikulttuurin osaajan täydennykseksi Hakaniemen apteekkiin. Saksassa kansalaiset hoitavat itseään ensin pehmeämmillä hoidoilla ja vasta jos eivät saa apua esim. fytoterapiasta, hakeutuvat lääkärille. Sini lähti suomalaiseen homeopatiakoulutukseen yhdessä farmaseutti Raili Laaksosen kanssa. Nyttemmin homeopaattiperhe on lisääntynyt vielä yhdellä homeopaatilla, terveydenhoitaja, fytonomi Henna-Riikka Aallolla.
CIRCLUM FARMASIA? 1996 perustettu Ympyrätalon Farmasia muuttui Circlum Farmasiaksi 2003. Sillä on lääketukkukauppaoikeus sekä lääketehdasoikeus. Lisäksi apteekin laboratoriolla on oikeus valmistaa ex tempore- valmisteita. Sekin toiminta on valvottua; vuosi-ilmoitukset on tehtävä Fimealle, entiselle Lääkelaitokselle. 2007 marraskuussa sekä homeopaattiset että antroposofiset valmisteet nousivat lääkekategoriaan; jokainen lääke pitää erikseen rekisteröidä. Vuosimaksut ovat käytön mukaiset. Lainsäädäntö on tiukka; potilastyössä ei saa käyttää kuin Suomessa rekisteröityjä lääkkeitä. Netistä lääkkeitä saa EU:n alueelta ostaa vain omaan käyttöön. Kummallista on, että homeopaattisten ja antroposofisten lääkkeitten alv on 22% (kohta 23%) kun se lääkkeillä on 8%, kohta 9%. Toisaalta kyseisille valmisteille on Fimea määrännyt vuosikulutukseen perustuvan vuosimaksun, kuten kaikille lääkkeille.
Jos Circlum Farmasiaa ei olisi, sekä homeopaattisten että antroposofisten lääkkeitten tuontihinta alkuperäisinä valmisteina olisi korkea, sillä lainsäädäntömme vaatii suomenkieliset pakkaukset. Circlum Farmasian lääketehtaassa pakataan ja etiketöidään Suomen kulutusta vastaavat pienet tuontierät, minkä ansiosta hintatasomme ei juuri poikkea EU:n maiden vastaavasta.
Mutta Circlum Farmasian toiminta ei olisi tuottavaa pelkästään edellä mainituilla lääkkeillä; siellä myydään myös yrttivalmisteita, apteekkikosmetiikkaa ym… mm. Helixorin mistelivalmisteuutetta, jota käytetään runsaasti Euroopassa syövän hoidon tukihoitona elämänlaadun parantajana. Itsehoitoon on tuotettu Keski-Euroopasta monia siellä paljon käytössä olevia lisäravinteita kuten Cefacynar arttisokkavalmiste, maksan ja rasva-aineenvaihdunnan ongelmiin, Karazym entsyymivalmiste, tehostamaan elimistön omaa entsyymiaktiivisuutta akuuteissa ja kroonisissa tulehdusprosesseissa, Phyto-soya-valmisteet vaihdevuosiongelmiin ja kuiville limakalvoille sekä monia teesekoituksia mm; yskänteetä, ruoansulatusteetä, laadukasta vihreää teetä , matteteetä. vain muutamia fytoterapeuttisia valmisteita mainitakseni (sivuillamme tarkemmin www.circlumfarmasia.fi )
TULEVAISUUDEN HAASTEISTA Meillä on paljon tehtävää homeopatian virallistamisessa. Sitä puoltavat hyvät käyttökokemukset ja eurooppalainen esimerkki; 30.000 erikoislääkäriä ja noin 100.000 yleislääkäriä Euroopassa käyttää joka päivä homeopatiaa työssään ja yli 110 miljoonaa EU-kansalaista lääkitään homeopaattisilla lääkkeillä.
EU:n Kemian viraston muutto Suomeen on tuonut Circlum Farmasiaan eurooppalaisia asiakkaita, jotka ovat kotimaassaan tottuneet käyttämään täydentäviä lääkehoitoja.
Meitä pioneereja tarvitaan täydentäviä hoitomuotojen eteenpäin viemiseksi. Työ vain on kovin rankkaa, kun toiminta on tiukasti lakien ja viranomaisten säätelemää ja valvomaa. On kuitenkin kunnia toimia osaavasti, eettisesti ja uskottavasti, sillä se on ainoa tie vahvistamaan homeopatian asemaa. Toivoisin uutta innostunutta sukupolvea mukaan uurastamaan homeopatian tunnetuksi tekemisessä.
Lääkärikunnan asenteissa ja koulutuksessa pitää saada aikaan muutosta. Lääketieteen opetussisältöön pitäisi sisältyä homeopatiasta vaikka lyhytkin kurssi. Lisäksi valvovien viranomaisten asiantuntijuutta on kasvatettava esim. Fimeassa.
Suomalaisten asenteet eurooppalaiselle tasolle!
Haastattelussa Teija Hossi
Teija Hossi kävi toukokuussa 1993 ensimmäisen kerran 5 kuukauden ikäisen lapsensa kanssa Liisa Sulkakosken vastaanotolle, koska tällä oli menossa jo viides antibioottikuuri korvatulehdusten takia ja samalla märkivä ihottuma. Myös hänen 4-vuotiaalla lapsellaan oli korvakierre, joka oli alkanut MPR-rokotuksen jälkeen. Lapset saivat avun ja paranivat.
Teija päätti opiskella homeopatiaa sen verran, että osaisi hoitaa omat lapsensa . Myös tuttavat kiinnostuivat kyselemään neuvoja omiin vaivoihinsa nähtyään lasten hoitotulokset. Kun Liisa Sulkakoski soitti ja kysyi häntä lähtemään homeopatiakurssille, olivat motivaatio ja tavoite selkeitä.
Miten suoritit vaadittavat lääketieteen opinnot?
- Fysiologian, anatomian ja tautiopin suoritin terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja psykologiaa avoimessa yliopistossa. Siinä sivussa kävin lähihoitajan koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona mielenterveys- ja päihdehuoltotyö.
Oletko tyytyväinen antiin kun vertaat panostukseesi?
- Ajatus siitä, että jos minä sain avun ja vastaavasti pystyn auttamaan edes yhtä sairasta, olen kiitollinen tuloksesta. Nuorin lapseni syntyi -95. Rokotutin hänet vasta yksivuotiaana, jolloin ihottumakin oli helppo hoitaa pois.
Pidät vastaanottoa gurumme, Liisa Sulkakosken kanssa samassa tilassa. Miten olet kokenut yhteistyönne?
- Ihanin mahdollinen työpaikka homeopaatille. Yhteydet toimivat joka suuntaan ja tapahtumia on koko ajan. Uudet virtaukset tuntuvat olevan läsnä.
Meillä on yhteistä koulutusta ja työyhteisössä on hyvä henki. Konsultoimme keskenämme; samalla moniammatillinen yhteistyö toimii.
Minkälaisia vaivoja hoidat?
- Kaikkea maan ja taivaan välillä: mm. mielen järkkymisiä, ahdistuneisuutta, päänsärkyjä, lasten vaivoja, allergioita, ihottumia, lapsettomuutta, suolen toimintahäiriöitä. Vatsavaivoja potevat ovat lisääntyneet
Koetko ristiriitaa homeopatian ja perinteisen lääketieteen välillä?
- Molempia tarvitaan. Mutta käytetäänkö lääkkeitä liikaa? Ihmiset on pumpattu täyteen lääkkeitä. Eikö ensin voitaisi aloittaa hoito pehmeämmillä keinoilla? Jos potilaalla on esimerkiksi mahavaivaa, jo nuorille ihmisille annetaan happosalpaajaa, vaikka voitaisiin antaa maitohappobakteereita ja tukea suoliston normaalia toimintaa; suoliston terveys on niin tärkeä, jos se toimii hyvin, ihminen on terve.
Olet tehnyt kirjan Kodin homeopatiaa ( Teija Virtanen ) ja siitä on otettu jo 4 painosta. Mistä sait innostuksen noin suureen työhön?
- Apilan putiikkiin soitettiin; kätilöopiskelijat keräsivät tietoa, mitä kaikkea apua voidaan saada raskaudenajan vaivoihin ja meiltä pyydettiin tietoa homeopatian mahdollisuuksista. Myös asiakkaat kyselivät suomenkielistä opaskirjaa. Vuonna 1997 ilmestyi ensimmäinen painos, jota myöhemmin on täydennetty ja paranneltu. Kirjaa on käytetty mm. oppikirjana kansalaisopistojen kursseilla.
Mitä ajattelet STM:n työryhmän mahdollisuuksista homeopatian aseman parantamiseksi?
- Työryhmän mahdollisuudet ovat vielä arvoitus, mutta uskon, että saadaan järkevä laki aikaiseksi.
Haastatteluvuorossa Minna Glogan
Minna
Glogan on viime vuonna tullut hallituksemme jäseneksi. Hän on
paitsi homeopaatti, myös kasvatustieteen maisteri ja erikoistunut
oppimisvaikeuksiin, käytöshäiriöihin sekä kuvataiteisiin.
Homeopaatin tutkinnon hän on suorittanut Turussa Liisa Sulkakosken
johdolla; koululääketieteen
opinnot hän opiskeli avoimessa yliopistossa.
1. Miksi lähdit opiskelemaan homeopatiaa?
- Olen pienestä pitäen ollut erittäin eläinrakas.
Minulla oli valkoinen kissa Nöpö, valkoinen hiiri Hiiru ja kaksi
undulaattia Vihtori ja Klaara; lisäksi olin tarmokas poni Lorelein
omahoitaja kolmena päivänä viikossa. Minun todettiin olevan
allerginen kaikille pölyille; jouduin luopumaan kaikista eläimistäni.
Olin lohduton. Allergioita hoidettiin tavanomaisin lääketieteen
keinoin: antihistamiinit, silmä- ja nenätipat, astmapiippu,
kortisonipiikit.
- Naimisissa ollessani huomasin allergisoituneeni mieheeni: pienikin halaus
tuotti hurjat, punaiset ja kutiavat näppylät iholleni. Kyllästyin
olemaan allergikko, otin koiran, kääpiösnautserin. Kolmen
viikon kuluttua olin aika huonossa kunnossa.
- Soitin allergiakeskukseen: ” Koira voi jäädä, mutta
makuuhuoneeseen ei saa päästää, ja kunnollinen lääkitys!”.
Akupunktiolääkärille: ” Akupunktio voi helpottaa
oireita, muttei paranna allergiaa”. Homeopaatille:” Kyllä
homeopatia voi parantaa allergian”.
- Minulle kerrottiin asiallisesti homeopatian periaatteista ja se kuulosti
järkeen käyvältä. Tipautin muut lääkkeet
pois. Alkoi kivinen 7 viikkoa, jonka aikana konsultoin homeopaattia puhelimessa
useaan otteeseen. Tämä oli syysaikaa. Kevään koittaessa
tajusin, mitä oli tapahtunut: en oireillut lainkaan koivujen kukkiessa,
enkä myöskään voikukista, enkä heinistäkään.
Olin todella hämmästynyt.
- Aloin kahmia lukemista moisesta ihmehoidosta. Odotin pääseväni
jonkinlaiseen kulminaatiopisteeseen, jossa minulle paljastuisi homeopatian
heikkous. Vieläkään en ole sitä löytänyt.
Koirani täyttää pian 9 vuotta ja hänen seuraansa on
liittynyt toinen koira, kaksi kissaa, hevonen ja vaihteleva määrä
erilaisia jyrsijöitä.
- Homeopaatiksi päätin opiskella siinä jossain vaiheessa.
Nyt sitten jatkan opintoja aktiivisesti samalla, kun hoidan asiakkaitani.
2. Pidät siis vastaanottoa varsinaisen työsi ohessa.
Vaatii paljon energiaa. Miten jaksat?
- Vastaanoton pitäminen vie jonkin verran voimia varsinkin, kun
aikaa ei ole täysillä panostaa yritystoimintaan ja sen laajentamiseen.
Haluaisin kehittää työtäni ja yhdistää koulupuolen
tietämykseni ja homeopatian hoitamalla kouluikäisten vaivoja.
3. Oletko keskittynyt johonkin määrättyyn asiakasryhmään
vai hoidatko kaikkia vastaantulevia?
- Eläimiä olen hoitanut yli neljä vuotta. Jokainen heistä
on ollut minulle tärkeä ja toivon, että kuulen heidän
paranemiskertomuksensa aina alusta loppuun. On ollut todella hienoa kokea
parantumisen ihmeitä minulle niin rakkaiden eläinystävien
kohdalla.
- Haluaisin profiloitua kouluikäisten lasten hoitoihin mm. lukivaikeuksien,
levottomuuden ja muidenkin fyysisempien ongelmien tiimoilta. Tässä
olisi homeopatian virallistaminen suureksi avuksi; Amerikassa on saatu
upeita tuloksia todella vaikeiden ongelmien kuten autismin kohdalla. Olisi
hyvä muistaa, että ns. ”parantumattomat” oireyhtymät
lääketieteessä eivät aina ole sitä homeopatiassa.
Esittelyvuorossa Mirjam Numminen
Tapasimme muutama viikko sitten Liisa Sulkakosken informaatiotilaisuudessa
Apilan putiikissa.
Esittelit tekemiäsi Kissa-kirjoja.
1. Miksi eläimet ja nimenomaan
kissat kiinnostavat sinua?
- Maalaistytön elämään kuuluivat
eläimet aivan luonnostaan. Muistan aina sen, kun lähdin
Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Illoin ja aamuin Ystävä-niminen
lehmä huuteli minua lypsämään monta viikkoa, ennen
kuin sille selvisi, että suosikkilypsäjä ei tulekaan.
Herttainen lapsuusmuisto on, kun kanat piirittivät minut ja saivat
kädestäni ruokaa. Olin kanapiika.
- Kissa kuitenkin on ollut ylivertainen eläinystävä.
Lienen ollut muutaman vuoden ikäinen, kun kotiin tuli sairas
kulkukissa. Raahasin sen viereeni nukkumaan. Yön aikana kissa
siirtyi kissojen taivaaseen, ja aamulla silittelin kylmennyttä
kissaa.
- Omassa perheessämme kissa on ollut nelisenkymmentä vuotta.
Aikaan mahtuu kymmenien pentueiden kasvatusta ja myös perusteellinen
perehtyminen kissanäyttelyihin. Nyt juuri meillä on ilona
yhdeksän burmaa. Seitsemän pennun pentue syntyi viime syksynä
tuomaan lisäkokemusta kasvatuksen haasteista.
2. Olet kirjoittanut kissoista erilaisia kirjoja. Joku kirjoistasi
on myyty loppuun. Onko kissaharrastajia paljonkin?
- Tuore kissakirjani on "Kissallesi terveyttä ja pitkää
ikää". Kissakansa on sen ottanut vastaan avosylin. "Mirjamin
kissanhoidon opas" ilmestyi kymmenkunta vuotta sitten. Se on kissaharrastajien
perusteos, nyt jo loppuunmyytykin.
- Oma tietämys ja kokemus ovat niin paljon lisääntyneet,
etten voinut luoda uutta painosta. Itsenäinen lavea uutuus on testamenttini
kissakansalle Luontoäidin ihanan luomuksen ymmärtämisestä.
- Kymmenet kissa-artikkelit ja parin kissakirjan kääntäminen
ovat edeltäneet kissakirjojani. Elämäntyöni olen tehnyt
äidinkielen opettajana (viimeksi ammattikorkeakoulun lehtorina),
joten kielen parissa puuhaaminen on osa minua. Jäin eläkkeelle
täysin palvelleena kymmenen vuotta sitten, mutta jo sitä ennen
olin aloittanut Frantsilassa eläinten luontaishoitajan opinnot. Siellä
taas alkoi avautua homeopatian ihme minulle, joten oli luonnollista jatkaa
homeopaatiksi.
- Tietojen etsiminen, yhdistäminen ja kirjoittaminen ovat osa minua
- mielen ja ruumiin virkeänä pitäjiä. Toivon, että
pystyn luovaan työhön edelleenkin. Uusin tuotos on 12-sivuinen
"Kissojen keittokirja" Valittujen Palojen piakkoin ilmestyvään
teokseen "Kotitekoista. Erinomaista!" (ihmisten ja lemmikkien
keittokirja).
- Kissaharrastus on vähäisempää kuin koiraharrastus,
mutta on kuitenkin tuhansien joukko aktiivisesti rotukissamaailmaa harrastavia.
Tavallista kotikissaakin on alettu arvostaa.
3. Minkälaisiin vaivoihin omistajat hakevat apua lemmikeilleen?
Vai hoidatko myös hyötyeläimiä?
- Tavallisimpia ovat erilaiset sisäelinvaivat, joiden takia on lääkärit
juostu loppuun. Monet etsivät apukeinoja synnytyksiinkin. Myös
pissaongelmat ovat jokapäiväisiä. Voi sanoa, että
avun etsintää on laidasta laitaan. Vaikeimmasta päästä
ovat erilaiset allergiat. Lemmikkien lisäksi asiakkainani on ollut
myös hyötyeläimiä.
4. Ovatko potilaasi saaneet apua?
- Vuosia sitten "tilastoin", miten asiakkaani ovat saaneet apua.
Silloin hoidon onnistuminen oli 80 prosentin paikkeilla. Karkeasti ottaen
voi sanoa, että avun saaminen on pikemminkin sääntö
kuin poikkeus. Vuosien kuluttua monet lemmikin omistajat ovat kertoneet,
miten nukutusajan saaneet kissat ovat vuosia eläneet omistajien ilona
ihmepillereiden ja ruokaremontin ansiosta.
5. Hoidatko myös ihmisiä?
- Olen sen verran hoitanut ihmisiä, että tavallaan kosketus
säilyy siihenkin työhön. Aikani vievät asiakaskissat,
omat kissat, kirjoittaminen ja tiedon etsiminen normaalien kotitöiden
lisäksi. Kesäisin pitäisi olla aikaa myös virkistäviin
metsätöihin. Mielelläni opastan apua pyytävät
ihmiset jonkun toisen homeopaatin pakeille.
6. Mitä eläimet ovat opettaneet sinulle?
- Eläimistä minulle tutuin, kissa, on ollut suuri opettajani.
Homeopatian ihmeenkin kissa on avannut minulle. Näet meillä
oli vuosia sitten perjantaina steriloitu naaras kotona, kun ankarat kivut
alkoivat illansuussa. Näytti niin hirvittävältä, että
olisimme vienet kissan nukutettavaksi, jos olisi ollut lääkäriä
saatavana. Silloin tuli mieleeni apteekista ostamani pieni 5-6 aineen
rasia. Proviisori oli vakuuttanut, ettei niistä voi seurata mitään
pahaa edes pienelle pennulle. Niinpä haparoivin sormin annoin pillereitä
pari kertaa. Ihme ja kumma - kissa nukahti hetken kuluttua. Näin
kävi vielä seuraavanakin iltana. Kissa eli yli 17-vuotiaaksi
ilonamme.
- Sama toistui nyt juuri kotimme suuren remontin aikaan. Kissavanhus oli
jokseenkin stressaantunut ja aivan kuin valmis lähtemään.
Annos Arnica 200:aa ja Phosphorus 200:aa palauttivat hetkessä elämänvirran.
- Kissojen myötä olen oppinut ehkä hyvinvoinnin tärkeimmän
asian - jokainen on ravittava lajille kuuluvan ravitsemuksen mukaan. Tarvittaessa
sitä on täydennettävä vitamiinein ja lisäravintein.
Kissa on luomakunnan täydellisin lihansyöjä, jolle hiilihydraatit
ovat elimistön suuri rasite. Esimerkiksi ihminen ja koira ovat kaikkiruokaisia,
mutta on todella suuri kysymys saada kaikkia ravintoaineita oikeissa suhteissa.
Ilman ruokaremonttia on hoitaminen tuulimyllyjä vastaan taistelemista.
Vasta sitten voi odottaa pysyvää homeopatian ihmettä, kun
ravitsemus on selvitetty.
- Kissa on luotu liikkumaan. Kotioloissa suuri metsästäjä
voi paremmin, kun sekin otetaan huomioon. Aivot ovat pitäneet vireinä
saaliin etsiminen ja vaanimisen rituaalit. Jälleen on ajattelun paikka.
Tätä kirjoittaessani kissat silmä kovana tarkkailevat ikkuna-TV:stä,
miten varis varastaa pikkulintujen ruokaa. Eikä tässä vielä
kaikki. Luonnon kissayhteisöissä rauha, huolenpito, hellyys
ja rakkaus ovat vallinneet. Kissan emoksi mieltämä ihminen on
suurien haasteiden edessä.
- Tavoitteena tulisi olla niin eläimille kuin ihmisille järjestää
kaikin tavoin mahdollisimman luonnonmukaiset olot. Se on tie elämänvoimaan.
Olemme lähempänä toinen toistamme kuin uskommekaan.
Kaija Helin haastatteluvuorossa
Kaija, olit opettajani Gert Eselböckin kanssa Tampereen
homeopatiakurssilla. Toitte eteemme uuden hoitamisen filosofian, toisenlaisen
hoitotavan. Olit jo silloin kokenut homeopaatti. Pidät vieläkin
vastaanottoa sekä jatkat homeopatian opettamista. Taidat uskoa työhösi
ja homeopatiaan, vai kuinka?
- Kyllä! Tutustuin homeopatiaan 1980-luvun alussa. Olin terveydenhuollon
koulutuksen saaneena kriittinen. Onneksi en kovin ennakkoluuloinen. Ajattelin
ottaa selvää, mitä se homeopatia oikein on.. Tätä
selvitystä nyt on jatkunut kohta 30 vuotta, eikä loppua näy.
- Tänä aikana olen oppinut paljon sairaudesta, terveydestä
ja parantumisesta kuten myös paranemisen esteistä.
- Minun kysymykseni ei ole, uskonko vai en ( se on uskonnollisten tiedeuskovaiset
mukaan lukien, fanaatikkojen puuhaa ). Pikemminkin tutkin ja hankin kokemusta
siitä, mitä homeopaattisessa hoidossa tapahtuu. Homeopaattinen
hoito lähtee parantumisen paradigman viitekehyksestä, mikä
tarkoittaa tervehtymis- ja parantumisprosessien seuraamista ja yritystä
ymmärtää näitä ihmiselämään kuuluvana
liikkeenä.
Maailmalta ja Suomestakin kuuluu homeopatiaa mollaavia tietoja.
Miksi et lannistu?
- Sekä Suomessa että maailmalla on vastakkain asettelu kiihtymässä,
mikä käsittääkseni johtuu CAM-terapioiden suosion
voimakkaasta noususta. Tiedemaailman valta-asemissa ja lääketeollisuuden
kytköksissä kiinni olevat pelkäävät monopoliasemansa
puolesta.
- Suomessa kansalaiskeskustelu on varsin laimeaa muihin maihin verrattuna.
Täällä ei juuri näe muita kirjoituksia kuin ”vulgaariskeptikkojen”
räyhähenkistä ja pahansuopaa sadattelua. Lehdistö
ja media ovat kunnostautuneet julkaisemalla vääristeltyä
ja henkilökohtaisiin uskomuksiin perustuvaa negatiivista kritiikkiä
homeopatiaa kohtaan. Ja sitä esim. skeptikkoyhdistykset tehtailevat
määrätietoisissa kampanjoissaan.
- Tavallisimmat ”mollauksen” kategoriat ovat: homeopaattisten
lääkkeiden tai hoitojen tehottomuus, vaarallisuus ja epäeettisyys.
Mielenkiintoinen piirre tässä kritiikissä on, että
niissä syytetään vaihtoehtoisia terapioita juuri samoista
asioista, joista kuluttaja eli potilaat ovat 70-luvulta lähtien enenevässä
määrin valittaneet ( tätä nimitettäneen psykologiassa
projektioksi ).
- Nämä ovat nimittäin ne kolme tavallisinta syytä
koululääketieteeseen kohdistuvassa kritiikissä ja syy,
miksi ihmiset hakeutuvat homeopaatin vastaanotolle. Erona kritiikissä
on, että homeopatian kritisoijat ovat lääkäreitä,
terveydenhuollon ammattihenkilöitä, lääketehtaan edustajia,
skeptikkoyhdistyksen jäseniä jne, kun taas koululääketieteen
kritisoijat ovat pääsääntöisesti potilaita; sairaita
ihmisiä, jotka eivät ole saaneet apua tai ovat tulleet kipeämmiksi
sivuvaikutuksista. He ovat myös kokeneet tulleensa eettisesti kaltoin
kohdelluiksi.
Mistä ammennat voimasi?
- Kiusaus olisi vastata, että syömällä homeopaattisia
lääkkeitä, mutta totuus on, että voima ja jaksaminen
syntyvät vuorovaikutuksessa hoitamieni ihmisten kanssa. Mielekkyyden
kokeminen hoitotyössä on suurin voiman ja ilon lähde. Olen
syvästi kiitollinen kaikille niille ihmisille, joiden kärsimys-
ja sairauskamppailuun matkalla kohti terveyttä ja eheyttä olen
saanut olla osallisena.
- Usein on tietenkin tilanteita, jolloin ihminen ei parane. Silloinkin
voi usein lievittää. Joku viisas on sanonut, että kun ei
enää voi lievittääkään, voi aina aidosti
lohduttaa ja olla mukana.
- Mielekkyyden ja mielenkiinnon, ei niinkään ihmeiden kuin ihmeellisyyden
ja inhimillisen kokeminen tässä työssä on voimia antavaa.
Samalla se on paras lääke loppuun palamista vastaan.
Tapaaminen Marja-Terttu Pakkasen kanssa
Olen saanut tutustua sinuun aikaisempaa paremmin muutettuani Turkuun.
Yhdistyksemme hallitustoiminta ja viimeisen vuoden aikana erityisesti
yhteistyöprojektimme Suomen Homeopatiayhdistyksen kanssa ovat saaneet
meidät työskentelemään yhdessä.
Olet ollut perustamassa Pohjoismaista Homeopatiayhdistystä ja toiminut
sen puheenjohtajana alusta asti.
Miksi yhdistys perustettiin ja milloin?
- Idea yhdistyksen perustamisesta tuli Gert Eselböckiltä. Hän
pyysi minua selvittämään, minkälainen prosessi olisi
yhdistyksen perustaminen. Yhdessä mietimme ja suunnittelimme. Perustavassa
kokouksessa, toukokuussa 1996 olivat lisäkseni mukana Liisa Sulkakoski,
Annikki Kulmala sekä Esko Osmo.
- Silloin 90- luvun alussa oli paljon kouluttamattomia homeopaatteja;
he pitivät ”hotelli”- vastaanottoja, mielestämme
epäasiallisesti. Tavoitteemme oli kohottaa koulutustasoa koko Suomessa.
Loimme pohjavaatimuksen koulutukseen tuleville. Suomen Homeopatian Akatemian
opiskelijoilla tuli olla koululääketieteen peruskoulutus, vähintään
koulutasoisena.
- Lisäksi tavoitteenamme oli pohjoismainen yhteistyö homeopaattien
kesken. Puheenjohtajana en kuitenkaan jaksanut yksin vetää tätä
yhteistyötä. Lisäksi tilanne oli sekava siihen aikaan naapurimaissa.
- Joka päivä
- Eniten hampaanpoistoissa; limakalvomuutoksissa, joihin koululääketieteestä
ei löydy apua; antibioottihoidon tukena ja vaihtoehtona; hammassäryissä
paikkaushoidon jälkisärkyyn; juurihoidon yhteydessä; hammaslääkäripelkoon;
flunssaisille potilaille.
Miten Oralin johto on suhtautunut homeopatian käyttöösi?
- Avarakatseisesti ja suvaitsevaisesti. Ovat pyytäneet omiinkin
vaivoihinsa homeopaattisia valmisteita.
Tapaaminen Liisa Sulkakosken kanssa
Tapasimme ensimmäisen kerran Tampereella opiskellessamme homeopatiaa
Homeopatian Akatemiassa elokuussa 1990. Sain käsityksen, että
Liisa Sulkakoski oli jo tutustunut homeopatiaan käytännössä.
Käsitykseni oli väärä, sain tietää junamatkalla
kokouksestamme Helsingistä Turkuun 4.1.08.
Miksi lähdit opiskelemaan homeopatiaa, Liisa?
- Se oli sellainen alkuvoima. Voimat liikkuvat ja ohjaavat meitä,
ei niille voi mitään. Olin tyytymätön silloiseen lääkärintyöhöni;
osasin jo sen homman. Piti tehdä jotain uutta, joko lähteä
erikoistumaan tai jotakin muuta. Mitähän luontaislääkintä
voisi antaa? Päätin lähteä opiskelemaan jotain tuntematonta
ja kunnolla.
- Päätin antaa itselleni aikaa 5 vuotta : 3 vuotta menisi opiskeluun
ja 2 vuotta käyttökokemukseen.
Minkälaisia mietteitä sinulla oli opiskelun aikana?
- Kun Gert Eselböck puhui lääkeainekuvista: Pelkää
pistäviä esineitä ( Silicea ), ajattelin, ettei siinä
ole mitään järkeä, täys pöhköpää
koko ukko. Mutta opetus eteni. Aconitum ja Lycopodium herättivät.
Rupesin tunnistamaan lääkeainekuvista potilaitani ja mieheni.
Hän oli tiedemies eikä uskonut koko ”hölynpölyyn”.
Kun hän kieltäytyi ottamasta tarjoamiani pillereitä, sekoitin
niitä hänen soppaansa. Aineet toimivat. Rupesin tarjoamaan hoitoa
myös potilailleni.
- Ei voi olla totta, ajattelin usein. Ajattelutapa oli niin erilainen
kuin mihin olin tottunut. Ei sitä voinut heti ymmärtää.
Oliko lääkärin ammatista haittaa homeopaattina
toimimiselle?
- Päinvastoin, siitä oli apua. Vaikka homeopatiassa ajatellaan
sairausprosesseja eri tavalla, fenomenologisesti. Lääkäri
ajattelee ihmistä biologisena systeeminä ja hoitaa kehoa, jolloin
ihminen jää ulkopuolelle.
Milloin koet homeopaatin työssäsi tähtihetkiä?
- Aina, kun potilas on parantunut. Esim. raskautta turhaan yrittänyt
nainen tulee kertomaan, että on raskaana; räkäinen lapsi
tulee terveeksi; hoidon aikana potilaan mieli paranee, mielialamuutoksen
näkee ja aistii.
- Homeopatian opiskelijoiden opettamisessa.
- Olen oppinut näkemään maailman ilmiöitä sellaisena
kuin ne ovat, ei syyttelemällä syy- seuraussuhteita. Teen työtäni
eri tavalla, ymmärtävästi ja kärsivällisesti.
PHOSPHORUS
Pitkät silmäripset
vilkas katse
notkea varsi
sokaisee vastaantulijan.
Katse seuraa kulkijaa
iloiset vaatteet
keltaista
pysähtyy jäätelökioskille
kevään ensimmäinen jäätelö
juttelee jonottajien kanssa
mahdollisesti ystäviä.
Ystävystyypä helposti
sytytyslanka palaa
vetää puoleensa kuin magneetti.
Jää on sulanut järvestä
riisuu mekon
pulahtaa veteen
Tulkaa tekin
yksin pelottaa.
PULSATILLA
Nainen
vaaleat hiukset tyynyllä
Valvoo
miettii mennyttä päivää
olisi pitänyt mennä lenkille
maitolasi jäi pöydälle
mekko ostamatta
murehtii huomista
illallista rakkaan kanssa
salaattia
rasvatonta paistia
ei ainakaan sianlihaa.
Ajatukset ylös, alas
vuoristorataa
huone tuntuu kuumalta
jalat kylmiltä.
Huomenna haluaa olla nainen
valloittaa miehen
olla onnellinen.
SULFUR
Mies punaisessa puserossaan
paidan napit auki
pää paljaana tuulessa
haaveilee paremmasta elämästä.
Naukkaa viiniä suoraan pullosta.
Rapsuttaa kuivaa ihoaan
haroo sotkuisia haiveniaan.
Nojailee sillan kaiteeseen
eipä houkuta uiminen
kylmää on vesi ja märkää.
Nuoleskelee vanhan taskun pohjalta
löytyneen tulitikun päätä
Rikkiä tarvitsee
CALCIUM CARBONICUM
Vanhus muistelee
elämätöntä elämää
loputonta etsimistä
seuraa, lohtua
naista
olisi ottanut kädestä
pitänyt kainalossa
kädet kosteat
pelkäsi tulevansa torjutuksi.
Ei rohjennut
kiltti jo lapsena
Ajatteli
ei ehtinyt
toiset veivät
Luki kirjaa
pojat potkivat palloa.
Talvella liian kylmä
kesällä aurinko poltti ihoa.
Haki lohtua suklaasta
olisi juonut maitoa
pullan kanssa
kuten kaverit
katsoi sivusta.
Paistoi itselleen kananmunan.
Aamulla mukava löhöillä
pitkään
lämpimän peiton alla.
Nyt myöhäistä tanssilattialle
polvia kolottaa
Katselee maailmalta keräämiään
simpukankuoria
sinisissä verkkareissa.
Uneksii kalastusreissusta
vielä kerran.
NUX VOMICA
Olen Olle
kaikenlaisia vaivoja on mulla.
Ei niitä huomaa kukaan
olenhan uskottava
Puku päällä
valkoinen paita
kravatti viimeistä huutoa.
Lähimpään baariin riennän
suoraan töistä.
Tarjoan juotavaa
kunhan kuuntelet
paapot ja tykkäät.
Mieli oluesta tykkää
vatsa toista mieltä.
Olethan lähelläni
aamulla
kun tärisen ja vapisen
maailma tökkii.
PLUMBUM
Taiteilija maalaa
muistoja
valkoisella
tavoittelee kuvaa naisesta
enkelistä ilman siipiä
lyijynvalkoisesta kaunottaresta
puhtaasta, kuulakkaasta,
jonka paljastettuja ranteita
ja nilkkoja
koristavat siniset lyijyviivat.
Kuva
kauneuden kaipuusta
miehen ihailusta
riuduttavasta kamppailusta
kuoleman armottomuudesta.
Katala Saturnus nielaisee
taiteilijan
Haavekuvan arkulla
valkoisia liljoja.