-ei ollut epäonnenpäivä Tampereella 13.11.2015.

Silloin järjestettiin tutkimusseminaari Tampereen yliopistossa nimellä.

Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot -

Tieteellinen tutkimus ja sen haasteet Suomessa

Koko päivän kestäneessä seminaarissa käsiteltiin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tilannetta Suomessa ja Euroopassa. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopistossa ja Suomen Integratiivisen Lääketieteen Foorumi.

Tilaisuuden avaajana toimi Juha Teperi, joka on terveystieteiden yksikön johtaja Tampereella. Esiintyjinä oli lisäksi muita tutkijoita kuten: Peter Zimmermann, Pauliina Aarva, Marja Leena Kukkurainen, Pekka Louhiala, Kaija Helin, Pia Vuolanto ja Minna Sorsa.

Meille Pohjoismaisen Homeopaattiyhdistyksen jäsenille CAM-käsite ja määritelmä on varmaankin tuttu. Se on Eurooppalaisten käyttämä täydentävä ja vaihtoehtolääketiede, joka edustaa erilaisia lääketiede-systeemejä ja terapitoita, jotka perustuvat tietoon, taitoon ja käytäntöön, joiden taustalla ovat teoriat, filosofian suuntaukset tai kokemukset ja joita käytetään ylläpitämään ja parantamaan terveyttä sekä ennaltaehkäisemään, diagnosoimaan, lievittämään tai hoitamaan fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia.

Suomessa on tehty vain vähän tutkimusta CAM- terapioista monestakin syystä. Tärkein syy varmaankin on yleinen ristiriita ns. koululääketieteen tutkijoiden näkemyksen ja CAM-teraputtien välillä. Molempiin suuntiin esiintyy epäilyksiä menetelmien pätevyydestä. Pitäisi saada aikaan avointa rakentavaa keskustelua.

On ilmennyt todellista vastustusta lääketieteellisen tutkimuksen puolelta niin, että vaihtoehtohoitoja ei ole voinut tutkia Suomessa. Joitakin tutkimushankkeita on pystytty estämään ja tuloksia on vähätelty ja vääristelty.

Tutkimusmenetelmien tulisi kattaa CAM- käyttäjien ja ammattilaisten, kliinikoiden ja poliittisten päättäjien tarve ja kuvata todellisen elämän hoitotilanteita, erityisesti vaikuttavuuden ja turvallisuuden kannalta.

Tieteellistä tutkimusta pitäisi arvostaa kaikilta kolmelta alueelta:

1. Science based medicine :

• Luonnontieteeseen nojaava näyttö( biokemia-eläinkokeet- kokeet ihmisillä)

2. Evidence based medicine:

• Näyttöön perustuva lääketiede (kontrolloitu kliininen koe + ammatillinen kokemus)

3. Practice based evidence:

• Käytännön toimintaan nojaava näyttö (todellisten hoitotilanteiden ja niiden tulosten vertaileva tutkimus + ammatillinen kokemus)

Tosiasia on, että tutkimusta pitäisi voida tehdä enemmän, sille on kuitenkin lukuisia haasteita. Yleisesti tieteellistä tutkimusta on vähän sekä Suomessa että kansainvälisesti. Käsitteistö on monimuotoista ja vaatii selkeyttämistä. Pitää saada lisää ymmärrystä eri hoitomuodoista ja siitä, mikä niissä on auttavaa. Monimutkaisen maailman tarkasteluun tarvitaan uusia linssejä ja katsomisen tapoja. Pitäisi myös arvostaa suomalaista kansanlääkintää ja sen perinteitä. Asiakasnäkökulmaa pitäisi ottaa enemmän huomioon ja mukaan tutkimuksiin ja tutkia myös kokemusvaikutuksia.

Alunperin seminaariin ei osattu odottaa paljoakaan osallistujia("ehkä 50 tulee" ).

Lopulta tulijoita oli yli 400. Tämä osoittaa, että ollaan tärkeän asian kanssa tekemisissä, mielenkiintoa riittää monelta taholta. Yleisöllä oli myös mahdollisuus osallistua keskusteluun. Todella innostunutta ja vilkasta keskustelua saimme todistaa.

Marja-Terttu Pakkanen,pj