Homeopaattidoula

Kirjoittanut homeopaatti, sertifioitu doula,

imetysohjaaja, hypnosynnytysvalmentaja Anna Multanen

www.doula-anna.com

Mikä on doula?

Doula on Suomessa vielä melko tuntematon käsite ja tuore ammatti. Suomessa toimii sekä vapaaehtoisia että ammattidoulia. Doula ei ole suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa voi nimittää itseään doulaksi. Vapaaehtoisdoulat toimivat joko itsenäisesti tai Ensi- ja turvakotien tai Folkhälsanin kautta ja tukevat erityistarpeisia synnyttäjiä, kuten maahanmuuttajia tai erityisen vähävaraisia synnyttäjiä. Ammattidoulat puolestaan palvelevat kaikkia ja toimivat yleensä yrittäjinä tai laskutuspalvelun kautta kevytyrittäjinä.

Doula on synnytystukihenkilö, joka tarjoaa henkistä, fyysistä ja tiedollista tukea synnyttäjälle sekä mahdolliselle muulle tukihenkilölle heidän toiveidensa mukaisesti odotusaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen.

Doula pyrkii lisäämään turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Doula kannustaa asiakasta kysymään hoidostaan ja tuomaan ilmi huoliaan sekä toiveitaan hoitohenkilökunnalle. Doula ei tee päätöksiä asiakkaan puolesta.

Doula voi tukea mm. seuraavilla tavoilla:

• Tapaa asiakasta ennen ja/tai jälkeen synnytyksen, valmistautuu synnyttäjän ja kumppanin kanssa yhdessä synnytykseen, tarjoaa usein synnytysvalmennusta ja tietoa synnytyksen kulusta, toimenpiteistä, sairaaloiden käytännöistä

• On läsnä synnytyksessä, päivystää yleensä 4 viikkoa lasketun ajan ympärillä

• On jatkuvana tukena synnytyksen aikana

• Tarjoaa erilaisia lääkkeettömiä kivunlievitys- ja selviytymiskeinoja

• Auttaa synnyttäjää luottamaan kehoonsa ja saavuttamaan synnytysrauhan

• Kannustaa ja ohjaa tukihenkilöä tukemaan synnyttäjää

• Auttaa synnyttäjää toteuttamaan synnytystoivelistaansa niiltä osin kuin synnyttäjä haluaa ja on mahdollista

• Tukee henkisesti muuttuvissa tilanteissa

Mitä doula ei tee?

Doula ei tee lääketieteellisiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi sisä- tai ulkotutkimuksia tai sydänäänten kuuntelua. Doula ei diagnosoi eikä määrää lääkkeitä. Doula ei ole vastuussa synnytyksen kulusta eikä synnyttäjän ja vauvan hyvinvoinnista, vaikka pyrkii näitä edistämään.

Post partum - doula tukee synnyttänyttä äitiä synnytyksen jälkeen kotona äidin toivomilla tavoilla, esim. auttamalla siivouksessa, lastenhoidossa, ruoanlaitossa, tarjoamalla erilaisia hemmotteluhoitoja tai vain olemalla henkisenä tukena tai tarjoamalla imetysohjausta imetykseen littyvissä ongelmatilanteissa.

Miksi synnyttäjät haluavat palkata doulan mukaan synnytykseen?

Suomessa on synnytysvalmennuksia vähennetty sekä pienempiä synnytyssairaaloista suljettu kustannusten vähentämiseksi. Säästölinja näkyy myös siinä, miten synnyttäjät kokevat synnytyksensä. Moni kokee jääneensä synnytyksessä ilman riittävää tukea ja osa naisista kokee jopa joutuneensa synnytysväkivallan uhriksi. Synnytys on saattanut olla traumaattinen ja rankka tapahtuma, jonka jälkeen äiti kokee synnytyksen jälkeistä masennusta ja traumatakaumia vielä pitkään.

Minä myös synnyttäjänä - kampanja kiinnittää huomiota synnytysväkivallan käsitteeseen ja esiintymiseen sekä on kerännyt yhteen naisten tarinoita ja kokemuksia synnytyksessä koetusta väkivallasta. Kampanja löytyy Facebookista: https://www.facebook.com/MinaMyosSynnyttajana/

Usein doulan palkkaa siis toista kertaa synnyttävä äiti siksi, että ensimmäinen synnytyskokemus jäi negatiiviseksi tai jopa traumaattiseksi ja äiti haluaa toisella kerralla paremman kokemuksen itselleen (ja kumppanilleen). Tiedon lisääntyminen näkyy kuitenkin myös siinä, että myös moni ensisynnyttäjä haluaa jo alusta asti valmistautua synnytykseen hyvin ja saada siitä itselleen mahdollisimman hyvän kokemuksen. Näin olleen esimerkiksi omassa työssäni asiakkaina on yhtä paljon sekä ensimmäistä kertaa että toista kertaa synnyttäviä asiakkaita. Myös 3. lapsen synnyttäviä on ollut asiakkaana.

Doulan ensisijainen tehtävä on tukea äitiä raskausaikana sekä synnytyksessä ja sen jälkeen, mutta yhtä lailla doula on läsnä ja tukena myös kumppanille. Yleensä kumppanit kokevat doulan olleen heille korvaamaton apu synnytyksessä, koska kumppanilla ei useinkaan ole niin paljon tietoa synnytyksen kulusta, ja kokemus voi olla myös kumppanille uuvuttava ja henkisesti ja fyysisesti raskas. Doula osallistaa kumppania enemmän synnytyksessä, jolloin moni kumppani kokee myös saaneensa paremman synnytyskokemuksen ja pystyneensä todella osallistumaan synnytykseen ja äidin tukena olemiseen. Monille ensisynnyttäjille esimerkiksi tulee yllätyksenä se seikka, kuinka yksin sairaalassa jätetään kätilöiden ollessa kiireisiä ja hoitaessa samaan aikaan useampia synnytyksiä.

Doulan hyödyistä on olemassa jo todella paljon tutkimusnäyttöä:

Doulan mukanaolo synnytyksessä vähentää keisarinleikkauksia sekä ennenaikaisia syntymiä ja doulasta on erityistä hyötyä äideille, jotka haluavat synnyttää alateitse keisarinleikkauksen jälkeen. Doulan käyttö vähentää selkeästi äitiyshuollon kustannuksia. Doulaa käyttävien äitien vauvat ovat vähemmän todennäköisesti pienipainoisia, äideille ja heidän vauvoilleen tulee vähemään komplikaatioita ja imetys onnistuu todennäköisemmin ja kestää pidempään. Äidit ja heidän kumppaninsa arvostavat doulan antamaa tukea synnytyksessä ja kokevat sen positiivisena.

 

• Synnytysten kesto lyhenee 25 %,

• keisarinleikkauksen riski on 28 % pienempi,

• epiduraalipyynnöt vähenevät 60 %,

• synteettisen oksitosiinin käyttö vähenee 40 %,

• imukuppia käytetään 40 % vähemmän,

• keisarinleikkaukset vähenevät 50 %.

• Lisäksi äidit kokevat vähemmän synnytyspettymystä doulan ansiosta.

Voidaan siis miettiä, millainen säästö se olisi terveydenhoidolle, jos doula otettaisiin osaksi julkista terveydenhoitoa. Lääkkeiden käyttö sekä toimenpiteet ja keisarinleikkaukset vähenisivät sekä myös synnytyksen jälkeinen masennus ja synnyttäjien ja vauvojen sairaalassaoloaika. Myös imetys onnistuu todennäköisemmin ja se puolestaan tuo mukanaan valtavia hyötyjä esim. vauvojen terveydelle tulehdussairauksien, kuten korvatulehdusten ja ripulien vähenemisenä.

WHO:n imetyssuositusten mukaan täysimetystä tulisi jatkaa 6 kk, mutta Suomessa tämä tavoite epäonnistuu surkeasti. Tähän on epäilemättä syynä tiedonsaannin puutteet sekä imetystuen puuttuminen. Äidit jäävät liian usein yksin imetykseen liittyvien ongelmien kanssa ja turhautuessaan lopettavat imetyksen liian aikaisin. Doulan tarjoama tuki voi olla tässä kohtaa korvaamattoman tärkeää imetyksen onnistumiselle, ja myös synnytyskokemuksen on todettu olevan erittäin tärkeässä roolissa siihen, miten imetys lähtee käyntiin synnytyksen jälkeen ja miten se onnistuu kokonaisuudessaan.

Doulan työnkuvaan kuuluu tutustua perheeseen ja heidän toiveisiinsa jo etukäteen ennen synnytystä ja tarjota heille heidän tarvitsemaansa tietoa esimerkiksi synnytyksen eri vaiheista sekä erilaisista kivunlievitysmenetelmistä sekä sairaalan käytännöistä. Doulat yleensä pitävät myös ihan konkreettista synnytysvalmennusta, joka täydentää neuvoloiden säästätoimenpiteiden takia suppeita valmennuksia. Omaan tarjontaani kuuluu hypnosynnytysvalmennus, joka on kattava valmennuspaketti sekä synnyttäjälle että tämän kumppanille. Hypnosynnytyksessä hyödynnetään erilaisia itsehypnoosi- ja rentoutusmenetelmiä, hengitystekniikoita sekä visualisointia ja affirmaatioita luomaan synnytyksestä mahdollisimman rento ja kivuton kokemus. Hypnosynnytys sopii myös erinomaisesti synnytyspelosta kärsiville lievittämään pelkoja ja antamaan keinoja selvitä synnytyksestä mahdollisimman hyvin.

Rentoutumisen merkitys synnytyksessä korostuu synnytyshormonien takia. Synnytyksessä tarvitaan erityisesti oksitosiinihormonia sekä endorfiineja. Endorfiinit ovat elimistön omia kipulääkkeitä, jotka ovat satoja kertoja tehokkaampia kuin morfiini ja auttavat kestämään kipua luonnollisesti. Oksitosiini taas vastaa supistusten tuottamisesta ja siis käytännössä synnytys ei etene, ellei elimistössä ole tarpeeksi oksitosiinia. Oksitosiinia erittyy parhaiten äidin ollessa rento, luottavainen ja kokiessaan olevansa turvassa ja huolehdittu. Jos äidin stressitaso tai pelot nousevat, nousee stressihormonien määrä veressä, jolloin oksitosiinin tuotanto keskeytyy ja synnytys pysähtyy. Tämän takia on niin tärkeää, että synnyttäjällä olisi jatkuva tuki rinnallaan, joka huolehtii hänen hyvinvoinnistaan ja henkisestä turvallisuuden tunteestaan. Monille jo pelkkä sairaalaympäristö on itsessään stressaava.

Myöskin tutkimusten mukaan on niin, että mitä pidempään synnyttäjä on sairaalassa, sitä todennäköisemmin hänen synnytykseensä aletaan puuttua joidenkin toimenpiteiden muodossa. Eli on aina parempi, jos äidillä ja tukihenkilöllä on paljon keinoja millä he pystyvät olemaan kotona mahdollisimman pitkään. Doula auttaa valmentamalla ja antamalla heille näitä keinoja.

Doula tarjoaa lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja synnytyksessä, joita ovat esim. äänen käyttö, veden käyttö, rentoutusmenetelmät, hengitystekniikat, gua sha -kampaus, akupainanta, hieronta, erilaiset asennot ja liikkeet esim. rebozo-liinan avulla ja TENS-laite.

Itse tarjoan myös homeopatiaa sitä haluaville asiakkaille ja moni valitseekin juuri siitä syystä minut doulakseen koska olen koulutettu homeopaatti.

Kirjallisuutta:

• Douglas Borland: Käytännön homeopatiaa

• Richard Moskowitz: Homeopathic Medicines for Pregnancy & Childbirth

• Ainsworths: Mother and Child

Doulan toimenkuva:

http://www.suomendoulat.fi/mika-on-doula/synnytysdoulan-toimenkuva-2018/

Suomen doulat ry:n doulahaku: http://www.suomendoulat.fi/doulahaku/

Minä myös synnyttäjänä - kampanja: https://www.facebook.com/MinaMyosSynnyttajana/

Tutkimuksia doulan hyödyistä:

Smith H, Peterson N, Lagrew D, Main E. 2016. Toolkit to Support Vaginal Birth and Reduce Primary Cesareans: A Quality Improvement Toolkit. Stanford, CA: California Maternal Quality Care Collaborative.

​

Kozhimannil, Katy B. et al. (2016). Modeling The Cost-Effectiveness Of Doula Care Associated With Reductions In Preterm Birth And Cesarean Delivery. Birth, n/a - n/a. Web.

​

Kozhimannil, Katy B. et al. (2013). Doula Care, Birth Outcomes, And Costs Among Medicaid Beneficiaries. Am J Public Health, 103.4, e113-e121.

​

Kozhimannil K.B., Attanasio L.B., Jou J., Joarnt L.K., Johnson P.J., Gjerdingen D.K. (2014). Potential benefits of increased access to doula support during childbirth. American Journal of Managed Care, 20(8): e111-e121.

​

American College of Obstetricians and Gynecologists. (2014). Safe prevention of the primary cesarean delivery. Obstetric Care Consensus No. 1. Obstet Gynecol, 123, 693-711.

​

Amram, NL et al. (2014) How birth doulas help clients adapt to changes in circumstances, clinical care, and client preferences during labor.

Kenneth, J. Gruber et al. (2013) Impact of Doulas on Healthy Birth Outcomes.

​

Hodnett, E. D., S. Gates, et al. (2012) Continuous support for women during childbirth.

​

Keenan, P. (2000) Benefits of massage therapy and use of a doula during labor and childbirth.

​

Rosen, P. (2004) Supporting women in labor: analysis of different types of caregivers.